Tiimijohtamisen koulutuskokonaisuuden toinen osio 2.12. ja 3.12.

Tiimijohtamisen koulutuskokonaisuuden toinen osio pidetään ensi viikolla, ensimmäinen ryhmä kokoontuu maanantaina 2.12. klo 12-16 ja toinen ryhmä 3.12. klo 12-16.

Kouluttajana päivissä on Tamora Oy:n Kirsi Parviainen. Kirsin johdolla syvennymme viemään ensimmäisen osan johtamisen viitekehystä jokaisen omaan työhön esmiehenä ja tiimin johtajana. Toisessa osassa teemme omaan rooliin esimiehenä ja johtamisen toimintakenttään pohjautuen henkilökohtaisen kehittymissuunnitelman johtajana ja puramme johtajuusarvioiden tuloksia.

Tervetuloa!

Lasten ja nuorten parissa työskentelevien tiimijohtamisen koulutus

Tiimijohtamisen koulutuskokonaisuus käynnistyy keskiviikkona 6.11. ensimmäisen ryhmän osalta ja toisen ryhmän ensimmäinen osa pidetään perjantaina 8.11. Kokonaisuuden toinen osa järjestetään molemmille ryhmille joulukuun ensimmäisellä viikolla. Tutustu koulutuksen aikatauluun ja keskeisiin teemasisältöihin välilehdeltä "Tiimien johtaminen".

Koulutuskokonaisuuden kouluttajat Karl-Erik Michelsen ja Kirsi Parviainen ovat molemmat johtamisen todellisia asiantuntijoita.

Psssst! Kalle on viime aikoina saanut mediassa erityistä huomiota kirjoittamansa hissiyhtiö Koneen historiikin myötä.

Kalle Arto Nybergin ohjelmassa vieraana 27.10.2013
Talouselämä 25.10.2013

20.9. Käyttäjälähtöistä kehittämistä tehokkaasti tiiminä työskennellen

Perjantaina 20.9. tutustumme käyttäjälähtöiseen palveluiden kehittämiseen palvelumuotoilun keinoin kun syvennymme Tamora Oy:n konsultti Laura Leskisen ja muotoilija Saara Utin johdolla pohtimaan, miten tehdään asiakkaita osallistavaa palveluiden kehittämistä yhdessä, tehokkaasti tiiminä työskennellen ja pavelumuotoilun menetelmiä luovasti hyödyntäen.

Päivän aihetta pohjustavat materiaalit löydät blogin välilehdeltä "Käyttäjälähtöiset kehittämisen menetelmät ja tiimin ohjaaminen".

13.9.2013 Äkilliset tilanteet hoivatyössä

Valmennuspäivät Hämeenlinnassa jatkuivat 13.9.2013 kun joukko sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia pureutui hoivatyössä vastaan tulevien äkillisten tilanteiden mukanaan tuomiin haasteisiin. Valmentajana toimi Tamora Oy:stä psykologian maisteri Lea Lehtonen, joka on kokenut kouluttaja ja ehtinyt nähdä työelämänsä aikana monenlaisia äkillisiä tilanteita eri tehtävissään, mm. Konnunsuon vankilan johtajana.

Lisätietoa valmennuspäivästä sekä päivän aikana läpikäydyn materiaalin löydät tämän blogin "Äkilliset tilanteet" -välilehdeltä.

Kiire-sana pannassa

Sovimme juuri viime viikolla kollegojen kanssa, että emme enää käytä sanaa kiire. Jos joku puhuu kiireestä, muilla on lupa nipistää kyseistä henkilöä. Miksikö näin? Siksi että kiire on sana, tapa ja asenne, jonka taakse on helppo piiloutua ja jota on hyvä käyttää tekosyynä. Jo pelkkä puhuminen kiireestä voi uuvuttaa meidät.

Tänä päivänä ihmiset arvottavat itseään ja toisiaan aivan liikaa sen perusteella, miten paljon merkintöjä kalenterissa on, miten tiukasti elämä on aikataulutettu ja miten vähän aikaa jää kiireettömyydelle. Tämä pätee sekä työssä että vapaa-ajassa. Mitä tiheämmät askeleesi ovat ja mitä enemmän otsasi on kiireestä rypyssä, sitä parempi.

Kiire on saanut meidät valtaansa. Sitä kuvastaa myös se, että elämän hidastaminen, slow life on jotenkin ainutlaatuinen asia, jota hämmästellään naistenlehdissä. Voisi kuvitella, että sen pitäisi olla ihan tavallista ja normaalia jokaisen ihmisen elämää.

Miten me sitten voisimme kesyttää kiirettä työelämässä? Ensimmäisenä varmaankin keskittymällä hetkeen, eli siihen ihmiseen, jonka kohtaamme ja siihen asiaan, jota juuri olemme tekemässä. Jos jatkuvasti mietimme kaikkea, mitä olisi jo pitänyt tehdä tai mitä vielä pitää tehdä, emme voi keskittyä tekemään yhtään mitään. Meidän tulee myös opetella arvostamaan kiireettömyyden tuntua omassa tekemisessä ja muiden tekemisessä. Yhden minuutinkin voi käyttää kovin monella eri tavalla.

Priorisoi ja kalenteroi, pysähdy riittävän usein miettimään teetkö oikeita asioita ja oikealla tavalla. Kyseenalaista kaikki, mihin liittyy ajatus ”näin on aina tehty” tai ”tämä on meidän työpaikan tapa” tai ”tämä nyt vain pitää tehdä juuri tähän kellonaikaan”. Aiheuttavatko juuri nämä rutiinit meille kiirettä tai sen tuntua?

Ja ihan ensimmäiseksi meidän tulee pysäyttää kiire toisen ihmisen kohtaamisessa, koska kiire tarttuu. Ja mehän emme halua olla levittämässä mitään niin vaarallista.

Satu Ala-Kokko

Palvelujohtaja

Hämeenlinnan kaupunki

Vetovoimatekijöitä pohdittiin valmennuspäivässä 19.3.2013!

Maaliskuun valmennuspäivässä pohdittiin porukalla hyvinvointialan vetovoimatekijöitä nyt ja erityisesti tulevaisuudessa. Mitä on syytä muuttaa, jotta hyvinvointiala on vetovoimainen yhkä tiukkenevasssa työvoimakilpailutuilanteessa. Mika Kortelainen Tamora Oy:stä johdatteli päivän työskentelyä. Mikan aineisto löytyy ko. välilehden takaa tästä blogista.

Organisaation vetovoimatekijöiden kehittäminen - valmennuspäivä 19.3.2013

Seuraava valmennuspäivä toteutetaan tiistaina 19.3.2013. Päivän teemana on organisaation vetovoimatekijöiden kehittäminen. Asiantuntijaksi valmennuspäivään tulee KTM Mika Kortelainen Tamora Oy:stä. Mikan johdolla pureudutaan mm. työnantajamaineen rakentamiseen, rekrytointiin ja työsuhteen elinkaaren rakentamiseen.

Lisätietoa päivän ohjelmasta ja pieni orientaatiopohdinta löytyy tämän sivuston "Vetovoimatekijät" -välilehdeltä.

Tervetuloa mukaan!

Hoitotyön elävä kuva - luovat menetelmät hoitotyössä

Aanelosten uusi maailma arjen luovuuden työvälineenä.

Johanna Nevala johdatteli uudenlaiseen ajatteluun hoitotyöstä ja luovuudesta hoitotyön erilaisissa tilanteissa. Yhdessä ryhmä löysi uusia mielenkiintoisia lähestymistapoja ja työvälineitä arkeen. Muistiinpanot ovat välilehdellä.

Muistiinpanot ovat kohdassa Johtajan voimavarat

Mikan tekemät mainiot muistiinpanot ja vähän kotitehtäviä löytyy tuolta Johtajan voimavaroista. Käy vähän katsomassa, koitko itse tehtävän samalla tavalla. Voit myös kirjoittaa kommenttiin omia ajatuksia päivästä. Saattaahan tuo päivän kulku toimia orientaationa seuraaviin päiviinkin, vaikka et olisi ollut mukanakaan. Hyvää arkeen vientiä hyvän ja onnellisen elämän suuntaan!  - Jaana

Valmiiksi rakennettu talo?

Hyvinvointiyhteiskuntaa on rakennettu sotien jälkeen hartaasti ja ansiokkaasti. On rakennettu palveluita, luotu yksiköitä ja rakenteita, joiden avulla on pystytty tuottamaan hyvää niille, jotka sitä tarvitsevat. Toimintamallit ovat tällä hetkellä muutoksen kohteena. Mutta kuka uskaltaa rikkoa olemassa olevia rakenteita ja astua rajan yli uuden muutosta tavoitellen?

Yksittäisiä innovaattoreita löytyy varmasti aina, mutta riittääkö heitä jokaiseen organisaatioon? Kehittäminen voi olla siirretty yhdelle osalle organisaatiosta, joka etsii kehittämisen kohteita ja toimintoja, saa vaikutteita muilta ja kerää asiakastietoa. Hyvinvointiyhteiskunnan keskeisiä tuottajia ovat julkisen sektorin yksiköt ja ostopalveluita tuottavat yhdistykset ja yritykset. Näissä yksiköissä keskeisessä asemassa ovat esimiehet ja johtajat, joiden alaisuudessa tuotetaan palveluita ikäihmisille, lapsille ja nuorille sekä muille ryhmille.

Mitkä ovat johtajan omat voimavarat, joiden avulla hän tekee ja toteuttaa asioita päivittäin? Keskeisenä voimavarana on omasta mielestäni yhteinen visio tai näkemys tulevaisuudesta, jota kukin omassa organisaatiossaan tavoittelee. Mitä tämä yhteinen näkemys tarkoittaa ja merkitsee? Onko se tukea kollegoilta, alaisilta ja omalta esimieheltä, jotka puhaltavat yhteen hiileen toteuttaessaan yhteistä näkemystä niistä palveluista, joita asiakas tarvitsee? Onko se jaettu ajatus siitä, mitä teemme, miten ja miksi asiakkaan hyvän elämän toteutumiseksi? Näiltä osin yhteinen visio voi tarkoittaa kaikkea tätä.

Varmaa on, että ilman yhteistä visiota emme tule löytämään ja luomaan niitä innovaattoreita ja innovaatioita, jotka uudistavat hyvinvointiyhteiskunnassa tarjottavia palveluita. Yhteinen visio toimii voimavarana, joka sitouttaa henkilöstön ja esimiehet. Ilman visiota jäämme valmiiksi rakennettuun taloon, joka vanhoine palveluineen ja rakenteineen pahimmassa tapauksessa romahtaa niskaamme. Vaihtoehtona on kuitenkin laajentaa taloa, purkaa osia siitä ja päivittää se vastaamaan käyttäjien tarpeita. Tämän työn toteuttamiseen tarvitsemme niitä innovatiivisia ja osaavia työntekijöitä ja esimiehiä, jotka saavat voimavaransa siitä yhteisestä visiosta, joka heijastaa ihmisen hyvää elämää.

Innoparkin Mika Anttila ystävineen etsimässä yhteistä
näkemystä johtajan voimavaraksi 12.2.2013

 

Tuottavuuden idea

Koulutuskokonaisuuden perimmäisenä tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja vastata toimintaympäristön muuttuviin haasteisiin hyvinvointialan palveluissa. Ajattelussamme tuotavuudesta lähdemme siitä, että olemassa olevat resurssit suunnataan mahdollisimman tehokkaasti parhaan asiakashyödyn aikaansaamiseksi. Uskomme erittäin vahvasti asiakaslähtöisyyteen - asiakaslähtöisyyden idean tuominen mukaan hyvinvointialan kenttään on keskeinen ajatuksemme kun pyrimme löytämään uusia innovatiivisia keinoja hyvinvointiyhteiskunnan saavutusten pelastamiseksi maailman rajuimmassa väestörakenteen muutoksessa.



Henkilöstön osaamisen kasvattaminen vaikuttaa suoraan asiakkaan kokemaan palveluunja tuottavuuteen.
 

Kun henkilöstön osaamista kasvatetaan ja sen käyttöä lisätään raja-aitoja rikkomalla ja siltoja rakentamalla, kun keskistytään aidosti olennaiseen ja vapautetaan henkilöstön luovuus, saadaan selkeää tuottavuutta aikaan. Meillä on erittäin vahvoja näyttöjä tästä osaamisen kehittämisen voimasta ja sen vaikutuksesta suoraan tuottavuuteen. Mutta osaamisen keittämisen on oltava aidosti asiakaslähtöistä. Asiakaslähtöisyyden on lähdettävä kaikilla tasoille ja sen on läpäistävä koko koulutuskokonaisuus. Se tarkoittaa sitä, että lähdetään liikkeelle aika suuresta asiakkuuden kokonaiskuvasta ja toteutetaan sitä jokaisessaan sanassa ja teossa työssä jokaisena hetkenä koulutustilaisuudessa. Lähtökohdan on oltava vahvasti voimavaralähtöinen.

Asiakaslähtöisyys isossa kuvassa – maailman parhaat vanhukset

Kun toimintaympäristö muuttuu rajummin, nopeammin ja arvaamattomammin kuin koskaan, ei entinen toimintatapa tuo toivottua lopputulosta. Ei, vaikka hyvinvointiyhteiskunnan saavutukset ovat loistavia. Vanhusten määrä kasvaa ja työntekijöiden määrä suhteessa heihin pienenee. Mutta tilanne ei ole toivoton. Ensinnäkin meillä Suomessa on maailman mittaluokassa erittäin sivistyneet, toimintakykyiset ja varakkaat vanhukset. Voi sanoa, että meillä on maailman parhaat vanhukset – eikä se ole edes liioittelua. Meillä on lisäksi erittäin hyvin koulutettu henkilökunta vanhuspalveluissa. Saattaa olla sekin maailman paras. On ehkä vähän kummallista, että meillä kuitenkin on edelleen maailmassa suurin osa 75-täyttäneistä vuoteissa. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että palvelurakenteen muutos – pois laitospaikoista ja vuoteesta on aivan varmasti mahdollinen. Tätä on asiakaslähtöisyys isossa kuvassa – ajattelua siitä, että muutos todellakin on mahdollinen voimavaralähtöisesti ajateltuna. Ajattelua siitä, että siltoja on rakennettava ja rajojen yli toimittava – asiakkaan hyvän elämän eteen. Se merkitsee sitä, että palvelut tuotetaan yhdessä: julkinen ja yksityinen sektori. Kolmas sektori mukana.

Asiakaslähtöisyys prosesseissa – vanhuus ei parane hoitamalla

Toiminnot ja prosessit suunnitellaan niin, että asiakkaat hyötyvät niistä eniten. Kun ajatellaan hyödyn ideaa, saadaan ammattilaisten osaaminen parhaiten käyttöön ja kasvamaan käytettäessä. Osaaminen on siitä hieno resurssi, että sille käy niin: se kasvaa käytettäessä ja yhdessä käyttäen se kasvaa aivan kohisten. Tämä tarkoittaa uusia asiakaslähtöisiä prosesseja ja työvälineitä. Työvälineitä kohdata agressiivinen asiakas tai surun murtama läheinen. Työvälineitä tuottaa vanhuksille hyvää elämää vaikka puolukkaretkellä metsässä, kuntosalilla tai konsertissa. Työvälineitä antaa läheisille uusia mahdollisuuksia. Prosesseja ja työvälineitä, jossa keskiössä on vanhusten voimavarat ja mahdollisimman hyvä elämä. Siitä tulee hyvää elämää henkilöstölle ja sillä on valtava vaikutus työn mielekkyyteen ja työn vetovoimaan. Käyttäjälähtöistä palveluiden muotoilua se on.

Asiakaslähtöisyys arjen kohtaamisissa – osallisuus ja vapaus valita

Asiakaslähtöisyys omien toimintatapojen valinnassa ja oman toimintastrategian toteuttamisessa on keskeistä. Kyse ei ole asiakkaan tarpeiden ja toiveiden täyttämisestä. Vaan paljon enemmästä. Kyse on aidosta osallisuudesta. Asiakas ja läheiset ovat osallisia – se merkitsee asiakkaan ja läheisen osallisuutta palvelun tuottamisessa. Arjessa joka päivä. Siinä on eväitä tuottavuuteen, asiakkaan hyvään elämään ja mielekkääseen työhön.